TERVETULOA SEURAAMAAN MAALAISPUUTARHAN ELÄMÄÄ ITÄRAJALLE


MAALAISPUUTARHAN ELÄMÄÄ VOI SEURATA TIIVIIMMIN JATKOSSA FACEBOOKISSA, INSTAGRAMISSA,TWITTERISSÄ SEKÄ MAALAISPUUTARHA.FI VERKKOSIVUILLA. TERVETULOA SEURAAMAAN ELÄMÄÄMME SIELLÄ! TÄNNE MAALAISPUUTARHA BLOGIIN PÄIVITÄMME SATUNNAISESTI AJANKOHTAISIA ASIOITA.

lauantai 28. elokuuta 2010

Kummallista miten jotkut idioottivarmat kukkijat myöhästyy kukinnassa ja sitten erikoisemmat onnistuu superhyvin. Näin esimerkiksi päivänsini, joka taitaa paleltua ennen kuin ensimmäistäkään kukkaa on ehtinyt avautua. Ensimmäiset hallat on täällä vitosvyöhykkeellä jo olleet. Sen sijaan salkoruusut ovat ylittäneet kaikki odotukset runsaalla ja aina uudistuvalla kukinnalla. Tosin salkoruusuista olen kyllä tänä vuonna nyppinyt kaikki siemenkodat pois heti kukkien lakastuttua. IHANIA!


Keltaiset syyskukkijat - nauhus, kultapallo ja kanadanpiisku - loistavat värikkäinä kivikon reunalla.


Vaikka kuinka yrittää vahtia kasvimaan satoa niin joka vuosi käy näin: kesäkurpitsa kasvaa vahingossa jättiläismäiseksi. Painoa tällä kanankakka-monsterilla oli 4,1 kg ja pituutta 58 cm. En ole vielä maistellut miltä maistuu. Voihan tästä paistaa vaikka sitten paistinpannun kokoisia kesäkurpitsapihvejä.Yksi herkkutatti oli ilmestynyt rannalle ja omenatkin kypsyy tänä vuonna varmaan ajoissa ennen pakkasia.


Huippuhyviä paistettuja perunoita voi sitten laittaa tämän kesäkurpitsan lisukkeeksi à la Matti.

raakoja perunalohkoja
timjamia tuoretta tai kuivattua
suolaa
valkopippuria

Perunat kuoritaan ja lohkotaan sopiviksi paloiksi. Paistetaan kuumalla pannulla ja kun ovat sopivan ruskeita, niin maustetaan tuoreella tai kuivatulla timjamilla, suolalla ja valkopippurilla. Mukavaa vaihtelua tavallisille keitetyille potuille.
Siirtolapuutarhassa on ihanan vanhanaikainen ja seesteinen tunnelma. Puutarhojen satoa korjataan, leimukukat tuoksuu ja mökeissä viritellään tulia elokuun illan lämmikkeeksi.


Kutsuvista porteista näkyy vilaus salaisista puutarhoista sekä tarkkaan katsottuna myös niiden asukkaista.


Tuuliviirivalikoima oli hyvin kukohtava.

sunnuntai 22. elokuuta 2010

Siemenvalinnoissa oli tänä kesänä huonoja ja hyviä. Kiva on kokeilla uusia kukkia, mutta vanhoja takuuvarmoja suosikkeja on hyvä kasvatella myös, koska säiden armoilla ollaan koko ajan. Takuuvarma suosikki, joka kukkii mahtavasti näin syksyllä on pienikukallinen samettikukka. Värit punaisista keltaisiin.

Tagetes Starfire Mix 


Ihana, joskin aika hentokasvuinen oli Korea törmäkukka eli Scabiosa atropurpurea. Scabiosa on syytä kylvää sellaiseen paikaan, missä ei ole rotevampia kukkia peittämässä sen siroa kauneutta. Kukinta alkoi vasta elokuussa, mutta tällä hetkellä värejä löytyi sekoituksesta lähes mustanlila sekä sinertävä.

Scabiosa atropurpurea


Lievän pettymyksen tuotti Kosmoskukan erikoisempi lajike eli Cosmos Anemone Pink. Aika matala sekä mitättömän pienet kukat. Tai sitten oli puutarhurissa vika. Perinteinen Kosmoskukka on aina yhtä hieno jättiläismäisine kukkineen. Kasvimaalla muutama ruokasipulikin oli innostunut kukkimaan.

                            Cosmos Anemone Pink                     Ruokasipulin kukka


Perennoista Syysleimukukat, Phlox paniculata, sopivat maalaispuutarhaan aivan mahtavasti. Värivalikoima on monipuolinen, tuoksu ihana ja etenkin valkoiset leimut hohtaa iltahämärässä mukavasti. Siniset leimut on saatu kylän mummoilta ja valkoiset navettapuutarhasta, joten lajikkeista ei ole tietoa. Ensi vuonna istutan kyllä valkoisia kukkia enemmän.

Punaherukoita on kerätty ja niistä sitten laiteltu mehuja ja piirakoita. Tämä piirakka oli varsin mehevä ja helppo toteuttaa. Pohjana aikaisemmin mainittu raparperipiirakan pohja ja tuoreiden punaherukoiden päälle kermaviilistä, munista ja sokerista täytettä. Nautitaan vaniljakastikkeen kera kukkalautaselta.


Ettei elämä menisi pelkäksi huushollaamiseksi, niin aina täytyy mahtua väliin vähän viherpiiperrystä ja kukkien haistelua. Tänään lopputuotoksena syntyi tuoksuton ja melkein syötävä viherkimppu, jossa muuten jo niitä retiisien palkoja. Sitten persiljaa, sinipiikkipalloa, unikon kotia, maksaruohoa ja humalan käpyjä.


sunnuntai 15. elokuuta 2010

Ahvenisen punaisella talolla oli tänään tarjolla nauris- ja perunahuttua. Huttu oli tehty nauriista tai perunasta ja ruisjauhoista, ja sitä syödään vaikka marjasurvoksen tai voisilmän kanssa. Olikin oikein maukasta. Sitten olivat emännät leiponeet mm. mustikkapiirakkaa kahvin kanssa tarjottavaksi. Piha on ollut koko kesän koristeltu näillä veikeillä hahmoilla.



Naurishutun jälkeen jaksoikin sitten lähteä metsään rämpimään mustikoiden perässä. Saalis oli vaivaiset muutama desilitra. Mustikat löytyivät kumpareiden välistä soiselta alueelta. Tosin nekin suot olivat aika kuivia, kun ei vettä ole satanut. Muutama sieni oli noussut jo esiin. Hirvenjälkiäkin näkyi.


Tässäpä sitten päivän kaunokaiset vanhalta mansikkamaalta.

Irman navettapuutarha kukoistaa. Zinnioista on tullut meidän yhteinen suosikki. Kestää karujakin oloja ja kukkii aivan upeasti. Joskus syntyy vähän kummallisiakin kukkia.


Pikkubegoniat, joita täällä maailmankolkassa jääruusuiksi myös kutsutaan, viihtyvät hyvin näissä + 30 asteen arktisissa oloissa vähällä kastelulla.


Ensimmäiset kirsikkatomaatit ovat valmiita. Aamulla poimin ne suoraan pensaasta ruisleivän kyytipojaksi. Vanha mansikkamaa muuntautuu vuosi vuodelta enmmän kurkku- ja vihannesmaaksi. Tänä vuonna vanhoissa mansikkapenkeissä kasvaa myös tavallisia herneitä, hajuherneitä, krassi sekä elämänlankoja. Ihanan sekavaa.


Vaikka retiisit eivät enää olekaan syötäviä, niin voihan niiden kauniista kukista nauttia näinkin. Perhoset ainakin tykkää ja syksymmällä niihin tulee kivat palkovanat. Joten saavat kukkia!

Syysleimupenkki jatkaa kukoistustaan. Toisessa päässä kukkii kesäkukat. Kaikki lentävät pörriäiset ja perhoset viihtyy näissä kukissa erinomaisesti.

tiistai 10. elokuuta 2010

Nyt on sitten tätäkin kokeiltu. Saapi nähdä miten kuivuvat vintissä. Kauniita ovat ainakin tuoreina.

Nyt alkaa oman kasvimaan luomusato valmistua. Avomaan kurkkuja on syöty jo monta. Viinimarjat on melkein kypsiä ja ensimmäinen papusato on korjattu. Retikoista ei tullut mitään: kaikki teki kukkavanan.


Avomaan kurkkuja ja tomaatteja on kiva laittaa sultsinankuorien väliin ja syödä moderneja sultsinoita. Kevyttä, maukasta ja aitoa lähiruokaa! Vaikka on sultsinat kyllä tosi hyviä ihan perinteisesti riisipuurotäytteellä! Marjutin leipomostosta  http://www.maalaisleipomoilomaki.fi/sultsinat.htm niitä saa ja lisäksi kylän parhaimmat aidot karjalanpiirakat. Maidot käy Marjut aamulla omista lehmistä lypsämässä ja keittää sitten riisipuuron siihen maitoon. Ruisjauhot tulee lähimyllystä. Eli eivät ne Marjutin piirakat ole mitään valepiirakoita teollisen leipomon tapaan.



sunnuntai 8. elokuuta 2010

Ihanan lämmintä on riittänyt. Uimassa on käyty joka ilta. Nyt on testattu neljä eri paikkaa lähimaastossa.
Suosikit ovat löytyneet ja harvoin on uimassa monta ihmistä samalla rannalla.



Kotimatkalla oli hieno aurinko


lauantai 7. elokuuta 2010

Humalasalot on tällä hetkellä rehevimmillään. Täytyypä tehdä niistä muutama kranssi kuivumaan syksyä varten. Kun lämmitysaika taas alkaa, niin kranssit kuivuvat nopeasti pannuhuoneessa tai aitan ylisillä pimeässä ja lämpimässä. Syksyllä voi myös tehdä lakastuneista versoista pelkistettyjä kransseja.


Myös tsinniat ovat aivan ihania: kukkia kukan keskellä!

perjantai 6. elokuuta 2010

Tänään oli iltaohjelmana puutarharehkintää: viikatointia ja kaislikon perkausta neljä tuntia. Rehkinnän tulos oli hyvin ilahduttava. Näköalat lammelle paranivat huomattavasti. Huomenna pulahdan laiturilta uimaan jo päivällä, kun vesi on selviytynyt kaikesta roskasta ja mudasta. Sorsamamma kävi myös poikasille opettamassa uimataitoja siivotussa rannassa. Välillä poikaset tepastelivat laiturilla ja hyppäsivät sitten taas veteen. Kun oli rehkitty tarpeeksi, niin lähdettin lapsukaisen kanssa uimaan Pielisjokeen. Oli aivan tyyntä ja vesi ihanan lämmintä. Ja mikä parasta: rannalla saatiin taas olla iltauinnilla aivan kaksistaan!

Puutarhassa on vakioelikoiden lisäksi nyt myös ihania perhosia. Siili on vakiasukas, samoin puutarha-apulaiseni Simo-sekarotumaalaiskisu, 8 kk.  Viiru-kissa, kohta 2 vuotta, pysyttelee yleensä poissa kuvauspaikoilta jossain hiirijahdissa.



Ennen Asta-myrskyä kävin kastelemassa navettapuutarha kukkia ja huomasin, että sudenkorennot olivat aivan villeinä. Niitä oli tosi paljon ja ne lentelivät kattojen päällä isoina parvina. Pörinä oli aika mahtava.


Veera-myrskyn jälkeen taivas oli ennen yötä ihanan värinen täällä Pohjois-Karjalan kulmilla

sunnuntai 1. elokuuta 2010

Täältä myrksy tuli Venäjältä rajan ja radan yli


tänne meni


ja vei maalaistalon Maijan metsät mennessään


Ja sitten kesäpaikan kautta Savonlinnaan, Sulkavalle ja siitä eteenpäin koko Suomen läpi.

Ja raivattavaa riittää vielä pitkäksi aikaa.